TARINA

5 vuotiaan aatoksia

Isiä on hirveen ikävä. Se on aina kiltti nostaa korkeelle syliin eikä koskaan revi tukasta,

Sillä on harmaa takki, jossa on koristetta kauluksesta. Kysyn aina kaikilta sediltä joilla on semmonen takki, onko se isi. Ne nauraa aina. Ei nyt tarttis nauraa kuitenkaa.

Saksalaisilta ei saa mennä kysymään. Äiti on sanonu, että ne on pahoja miehiä. Yks täti, joka käy äitin luona kylässä, kertoi, että sitä pelottaa mennä illalla tösitä kotiin raitiovaunulla.

Sillä tätillä on semmoset jännät hampaat, että ne saa pois, jos haluaa.

Se täti kerto, että se ottaa ne hampaat aina pois, kun se seisoo raitiovaunupysäkillä.

Se on nätti täti. Sillä on vaalee kihara tukka. Se kerto, että kerran semmonen saksalainen tuli takaapäin ja otti sitä vyötäröstä kiinni. Se täti kääntyi ja hymyili sille miehelle leveesti. Se oli säikähtäny ja lähteny karkuun. Eihän se tienny, että tätillä oli ne hampaat kyllä siellä kassissa.

Meillä on ratio. Sen nimi on Telefunken. Minä tykkään siitä. Siinä on takana semmonen reikä, josta näkee suoraan Markus-sedän odotushuoneeseen. Siinä on lamppu seinällä ja pitkä penkki, jossa lapset istuu, kun ne odottaa vuoroaan. En ole koskaan nähnyt siellä Markus-setää, vaikka usein katson.

Sillä on tietysti niin paljon töitä, ettei usein käy siinä huoneessa.

Karlssonin poika toi suklaa levyn ja jakoi siitä kaikille. Joka palassa oli Markus-sedän kuva. Minä pidin sitä palasta kädessä ja katselin kuvaa, mutta sitten se rupes sulamaan siihen käteen ja piti nuolla se suuhun. Se oli hirveen makeeta.

Tykkään myös Könnin kaupan leivoksista, joita joskus ostetaan äitin kanssa. Äiti sanoo, että ne on "korviketta". Aina ne sanoo, että korviketta. En tiedä mitä se tarkottaa. Minusta ne leivokset ovat hyviä. Ne on ruskeesta jauhosta ja niissä on pihlajanmarjahilloa päällä, sanoo äiti.

.